Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projekti on alueelliseen kehittämiseen tähtäävä hanke, jonka toimijoina ovat Joensuun sairaanhoidollinen ammattikorkeakoulu, Joensuun kehittämiskeskus JOKE, Joensuun Irma-liittojen tuki ry sekä Joensuun seudun harrastusliitto ry. Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin tavoitteena on kehittää Joensuun alueen lastensuojelutoimintaa sekä ystävätoimintaa.
Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin kehittämistoiminnan on määrä alkaa tammikuussa 2016 ja sen on määrä päättyä tammikuussa 2017. Yhteensä projektin kestoksi on suunniteltu 13 kuukautta. Saamme hankkeeseen rahoitusta Sosiaalirahoitus Oy:sta, joka on määritellyt myös suunnitellun projektin keston. Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projekti tulee sisältämään useita syklittäin eteneviä vaiheita, joita ovat orientaatio-vaihe, toimintamallien kuvaus –vaihe, kehittämisen uudelleen kohdentamisvaihe, toiminnan muuttamisvaihe sekä kehittämisprosessin arviointi.
Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin aikana on tavoitteena luoda Joensuun sosiaalitoimen lastensuojelun toimipisteille oma toimintakulttuuri, joka pohjautuu kunkin toimipisteen historiaan. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja lastensuojelun toimijoille sekä pilotoida näitä uusia toimintamalleja. Tavoitteena on myös selvitellä toimipisteiden toiminnan nykyvaiheen ristiriitoja sekä innovaatioiden että häiriöiden osalta. Toiminnan pohjalla vaikuttavat Joensuun sosiaaliviraston strategiat ja –ohjeistukset –aineisto.
Lastensuojelutoiminnan kehittäminen
Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projekti pyrkii tuomaan lastensuojelun asiakastyöhön aikaisempaa enemmän suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. Pyrimme esimerkiksi selkeyttämään lastensuojelun asiakasprosessia, jossa voidaan havaita viisi vaihetta, jotka ovat alkutilanne, arviointivaihe, suunnitelman laatiminen, toteutusvaihe sekä lopputilanne.
Alkutilanteessa sosiaalityöntekijä ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksen, joka saattaa tulla esimerkiksi puhelimitse. Joskus lastensuojeluilmoitus tulee poliisilta. Tämän jälkeen arvioidaan tilannetta, josta vastaa sosiaalityöntekijä, joka osoitetaan asiakaslapselle. Arviointivaiheessa päätetään jatketaanko lastensuojelun asiakkuutta kyseisen lapsen kohdalla vai ei. Lapselle osoitettu sosiaalityöntekijä ilmoittaa tästä päätöksestä perheelle.
Jos katsotaan, että lastensuojelun asiakkuuden jatkamiselle on tarvetta, edetään suunnitelmavaiheeseen. Tässä vaiheessa lapselle osoitettu sosiaalityöntekijä laatii yhdessä lapsen perheen kanssa asiakassuunnitelman. Joskus mahdolliset yhteistyökumppanit osallistuvat myös asiakassuunnitelman laatimiseen. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ylös tavoitteet ja keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ylös myös asiakassuunnitelman seuraava tarkastusaika.
Suunnitteluvaiheen jälkeen edetään toteutusvaiheeseen, jossa suunnitelmaan ylöskirjattuja tavoitteita pyritään toteuttamaan niillä keinoilla, jotka suunnitelmaan kirjattiin. Lastensuojelun asiakasprosessi päättyy lopetusvaiheeseen, jossa lastensuojelun asiakkuus lopetetaan sosiaalityöntekijän toimesta.
Teemme yhteistyötä Joensuun alueen sekä valtakunnallisten lastensuojelun toimijoiden kanssa. Pyrimme Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissa hyödyntämään kehittävän työntutkimuksen sekä voimavaraistavan arvioinnin keinoja ja menetelmiä; pyrimme etenemään ikäänkuin ruohonjuuritasolta johtoportaan suuntaan, mikä on päinvastainen suunta kuin monissa aikaisemmissa projektimaisissa kehittämistoiminnan toteutuksissa. Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissa esimerkiksi työntekijöiden, jotka toimivat käytännön tasolla lastensuojelutyössä, kokemukset ja tieto nostetaan keskiöön. Kehittävän työntutkimuksen juuret ulottuvat 1980-luvun alkuun. Metodologia on suomalainen poikkitieteellinen lähestymistapa, joka korostaa työn osallistavaa kehittämistä sekä tutkimusta. Tavoitteena on löytää sellainen toimintamalli, joka vastaisi kokonaisvaltaisella tavalla toiminnan kehittämismahdollisuuksiin ja ristiriitoihin. Tavoitteena on luoda silta yhteiskunnan ja yksilön väliin siten, että yksilön toiminta muokkaa yhteiskuntaa ja päinvastoin.
Toisaalta Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissa pääpaino on uusien käytäntöjen luomisessa – ei byrokratiassa. Pyrimme Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissamme osallistamaan koko kehittämisen kohteena olevan yhteisön, koska oletamme, että tällä tavalla toimiessamme kehittämistoiminnan lopputulos palvelee kohderyhmää aidosti, jolloin sillä olisi myös erinomainen mahdollisuus juurtua arkityön osaksi. Emme halua luoda mitään sellaista, millä ei olisi merkitystä arkityön kannalta ja mikä jäisi vain hienoiksi sanoiksi paperille juurtumatta juuri lainkaan osaksi arkityötä.
Suunnittelemaamme projektia voisi kuvata hampurilaiseksi, jonka täytteen muodostavat toiminnan kehittäjät. Hampurilaisen pohja on kehitettävä yhteisö muutostarpeineen ja hampurilaisen päällimmäinen osa on yhteisön reflektio. Voit lukea lisää Joensuun alueen lastensuojelutoiminnan kehittämisestä sivulta ”Lastensuojelutoiminnan kehittämisprojekti”.
Ystävätoiminnan kehittäminen
Lastensuojelutoiminnan kehittämisen lisäksi Joensuussa on ilmennyt tarvetta vapaaehtoisen ystävätoiminnan kehittämiseksi asuuhan Joensuussa runsaasti esimerkiksi yksinäisiä vanhuksia ja turvaverkottomia lapsiperheitä, jotka kaipaisivat ystävää. Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin aikana haastattelemme Joensuun alueella toimivia vapaaehtoisia ystäviä pyrkien selvittämään mikä on Joensuun alueen ystävätoiminnan nykytaso ja miten Joensuun alueen ystävätoimintaa voisi kehittää. Pyrimme näin luomaan ystävätoimintaan jatkuvuutta sekä tuomaan esiin ystävätoimintaa koskevia kehittämisehdotuksia. Voit lukea lisää Joensuun alueen ystävätoiminnan kehittämisestä sivulta ”Ystävätoiminnan kehittämisprojekti”.