Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin kautta pyritään tuomaan lastensuojelun asiakastyöhön aikaisempaa enemmän suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. Esimerkiksi lastensuojelun asiakasprosessia pyritään selkeyttämään.

Asiakasprosessi

Lastensuojelun asiakasprosessissa voidaan havaita viisi vaihetta, joita kaikkia pyrimme selkeyttämään Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin kautta. Nämä viisi vaihetta ovat:
1. Alkutilanne
2. Arviointivaihe
3. suunnitelman laatiminen
4. toteutusvaihe ja
5. lopputilanne.

Alkutilanteessa sosiaalityöntekijä ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksen, joka saattaa tulla esimerkiksi puhelimitse. Joskus lastensuojeluilmoitus tulee poliisilta. Tämän jälkeen arvioidaan tilannetta. Tilanteen arviointivaiheesta vastaa sosiaalityöntekijä, joka osoitetaan asiakaslapselle. Arviointivaiheessa päätetään jatketaanko lastensuojelun asiakkuutta kyseisen lapsen kohdalla vai ei. Lapselle osoitettu sosiaalityöntekijä ilmoittaa päätöksestä perheelle.

Jos lastensuojelun asiakkuuden jatkamiselle katsotaan olevan tarvetta, edetään suunnitelmavaiheeseen ja lapselle osoitettu sosiaalityöntekijä laatii yhdessä lapsen perheen kanssa asiakassuunnitelman. Joskus mahdolliset yhteistyökumppanit, kuten lapsen opettaja, kouluterveydenhoitaja, puheterapeutti tai muut oleelliset yhteistyötahot, osallistuvat myös asiakassuunnitelman laatimiseen. Lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan ylös tavoitteet ja keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan ylös myös asiakassuunnitelman seuraava tarkastusaika.

Suunnitteluvaiheen jälkeen edetään suunnitelman toteutusvaiheeseen, jossa suunnitelmaan ylöskirjattuja tavoitteita pyritään toteuttamaan niillä keinoilla, jotka suunnitelmaan on kirjattu. Lastensuojelun asiakasprosessin viimeinen vaihe on lopetusvaihe, jossa lastensuojelun asiakkuus päätetään sosiaalityöntekijän toimesta. Joskus lastensuojelun asiakkuusprosessi saattaa katketa jo ennen kuin nämä kaikki viisi vaihetta on käyty läpi; sosiaalityöntekijä saattaa todeta esimerkiksi arviointivaiheessa, ettei kyseisen lapsen lastensuojelun asiakkuuden jatkamiselle ole perusteita, jolloin asiakasprosessissa ei edetä suunnitelman laatimisvaiheeseen.

Teoriapohja

Teemme yhteistyötä Joensuun alueen ja valtakunnallisten lastensuojelun toimijoiden kanssa. Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissa hyödynnetään kehittävän työntutkimuksen sekä voimavaraistavan arvioinnin keinoja ja menetelmiä; etenemme ikäänkuin ruohonjuuritasolta johtoportaan suuntaan, mikä on päinvastainen suunta kuin monissa aikaisemmissa projektimaisissa kehittämistoiminnan toteutuksissa. Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissa esimerkiksi työntekijöiden, jotka toimivat käytännön tasolla lastensuojelutyön kentällä, kokemukset ja tieto nostetaan keskiöön.

Kehittävän työntutkimuksen juuret sijoittuvat 1980-luvun alkuun. Metodologia on poikkitieteellinen, suomalainen lähestymistapa, jossa korostetaan työn osallistavaa kehittämistä sekä tutkimusta. Tavoitteena on löytää toimintamalli, jolla voidaan vastata kokonaisvaltaisella tavalla toiminnan kehittämismahdollisuuksiin ja ristiriitoihin. Tavoitteena on ikäänkuin luoda silta yhteiskunnan ja yksilön väliin siten, että yksilön toiminta muokkaa yhteiskuntaa ja päinvastoin.
Toisaalta Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissa pääpaino on uusien käytäntöjen luomisessa – ei byrokratiassa – pyrimme pikemminkin vähentämään lastensuojelutoimen byrokraattisuutta kuin lisäämään sitä. Pyrimme Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektissamme osallistamaan koko kehittämisen kohteena olevan yhteisön, eli koko Joensuun alueen lastensuojelutoimen työntekijöistä asiakkaisiin ja johtoportaaseen asti, koska oletamme, että tällä tavalla toimiessamme kehittämistoiminnan lopputulos palvelee kohderyhmää aidosti, jolloin sillä on myös erinomainen mahdollisuus juurtua arkityön osaksi. Emme halua luoda mitään sellaista, millä ei ole merkitystä arkityön kannalta ja mikä jää vain hienoiksi sanoiksi paperille juurtumatta juuri lainkaan osaksi arkityötä. Suunnittelemaamme projektia voi kuvata hampurilaiseksi, jonka täytteen muodostavat toiminnan kehittäjät. Hampurilaisen pohjana toimii kehitettävä yhteisö muutostarpeineen ja hampurilaisen päällimmäisen osan muodostaa yhteisön reflektio.

Lisätietoja

Jos haluat lisätietoja Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin lastensuojelutyön kehittämistoimista tai toivoisit, että oma Joensuun alueella sijaitseva lastensuojelutoimen työpisteesi voisi ottaa osaa projektiin, ota yhteyttä Kohti kehittyvää Joensuuta 2016 –projektin lastensuojelutoimen kehittämistoiminnan vastaavaan Minna Muuriseen joko puhelimitse tai sähköpostitse. Minna Muurisen puhelinnumero on +358 12345678909. Paras aika tavoitella Minnaa puhelimitse on maanantaista tiistaihin kello 12-14 välisenä aikana, keskiviikosta torstaihin kello 16-19 välisenä aikana, perjantaisin kello 10-12 välisenä aikana sekä lauantaisin kello 12-13 välisenä aikana. Voit myös jättää Minnalle viestin puhelinvastaajaan. Minnan sähköpostiosoite on Minna.Muurinen@kehittyvajoensuu.fi.